Täsmämetsänhoito

Jatkuva kasvatus, suometsänhoito

Kohteessa toteutettiin:

  • Turvekankaan jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuu
  • Jatkuvan kasvatuksen luonnonhoito: säästöpuut, kuollut puu ja suojatiheiköt
  • Turvekankaan tuhkalannoitus
Kuva tuhkalannoitusta tekevästä helikopterista taivaalla
Käsittelyalueelle levitettiin n. 3 t. rakeistettua tuhkaa hehtaarille.
Koordinaatit: N=6709915.316, E=271162.967
Ilmakuva metsästä ja metsätiestä
Jälki poimintahakkuun jälkeen.
Koordinaatit: N=6709915.316, E=271162.967

Elinvoimaa metsään oikea-aikaisella lannoituksella

Noin 3 ha käsittelyalalla toteutettiin  eri-ikäisrakenteisuuteen tähtäävä hakkuu sekä tuhkalannoitus kasvukunnon parantamiseksi. Kohde on korpi-muuttuma, jossa edellisestä ojituksesta on aikaa n. 40 – 50 vuotta – vain laskuoja naapuritilan vesille on kaivettu tämän jälkeen. Poimintahakkuun lisäksi kohteen pohjois-osaan tehtiin muutamia pienaukkoja. Alueella säästettiin kuollut puusto, tehtiin tekopökkelöitä sekä rajattiin säästöpuita hakkuun ulkopuollle. Jatkuvapeitteisyyden arvioidaan pitävän pohjaveden pinnan sopivalla tasolla ojaston umpeenkasvusta huolimatta.

Käsitellyltä 3,1 ha alueelta hakattiin 272 m³ puuta – puolet mäntykuitua. Tukkipuuta poistumasta oli 26 %. Puusto leimattiin ennen hakkuuta.  Pohjapinta-ala hakkuun jälkeen oli 19 m². 

Käsittelyalueelle levitettiin noin 3 tonnia rakeistettua tuhkaa hehtaarille. Lannoite sisälsi fosforin ja kaliumin lisäksi myös booria, joka on tärkeä hivenravinne erityisesti turvemaiden metsissä.

Alue on lannoitettu noin 25 vuotta aiemmin käsin levitetyllä Suometsien PK-lannoitteella. Puustossa oli kuitenkin havaittavissa ravinnepuutoksen merkkejä, mikä osoitti lisälannoituksen tarpeen. Tuhkalannoituksen tavoitteena on parantaa maaperän ravinnetasapainoa ja tukea jäljelle jäävän puuston kasvua. Tuhkalannoituksen vaikutus kestää vuosikymmeniä.

Ennen ja jälkeen

Kuva tiheäkasvuisesta metsästäJälki poimintahakkuun jälkeen
Ennen
Jälkeen

UKK — Lue lisää täsmämetsänhoidosta

Ilmakuva kunnostetusta purosta

Monitavoitteinen täsmämetsänhoito yhdistää ja hyödyntää eri metsänhoidon vaihtoehtoja monipuolisesti. Kaikki perinteiset metsänhoidon toimenpiteet kuuluvat täsmämetsänhoidon menetelmiin, mutta niitä pyritään hyödyntämään ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja ympäristötekijät sekä samalla vastaamaan kestävän metsätalouden vaatimuksiin. 

Täsmämetsänhoidon pääasiallinen tavoite on ympäristön ja ilmaston kuormituksen minimointi. Täsmämetsänhoidolla on mahdollista varautua ilmaston lämpenemiseen ja sen mukanaan tuomiin tuhoriskeihin metsissä. Kun esimerkiksi viljeltävä puulaji valitaan aina kasvupaikan ominaisuuksien ja kosteusolosuhteiden mukaan ja metsiä kasvatetaan monipuolisen sekapuustoisina, vältytään tuhoalttiilta yhden puulajin metsiköiltä.

Metsäkeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Turun yliopiston ja ammattiopisto Livian yhteisessä hankkeessa toteutettiin malliesimerkkejä ilmaston ja ympäristön kannalta kestävästi suunnitelluista, kohdistetuista ja toteutetuista metsänhoitotoimenpiteistä.

Kyseinen hanke oli osa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta.

Hankkeen fyysisten demonstraatioiden kohdealueena toimivat Livian (noin 640 ha) ja Turun yliopiston Luonto2100-rahaston (noin 25 ha) omistuksessa olevat metsäalueet Varsinais-Suomessa.

Demonstraatiokohteet sijoittuivat Peimarin koulutuskuntayhtymän havaintometsiin ja Turun yliopiston omistamaan metsään. Demonstraatiokohteiden toimenpiteiden suunnittelussa ja valmistelussa sovellettiin sekä tutkimustietoa että eri erityisalojen tutkijoiden ja asiantuntijoiden osaamista.

Malliesimerkeissä demonstroitiin useita laajoja teemakokonaisuuksia: metsän uudistamista, taimikonhoitoa, hakkuiden toteutusta, jatkuvaa ja jaksollista kasvatusta, suometsänhoitoa, riistametsänhoitoa, luonnonhoitoa ja vesiensuojelua. Kaikkien teemojen demonstraatiokohteiden toteutusta yhdisti pyrkimys ilmastokestävyyteen ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen.