Taimikonhoito
Kohteessa toteutettiin:
Sekapuustoisuuteen tähtäävä taimikonhoito (Livia)
- Runsas suojatiheikköjen määrä
Koordinaatit: N=6717387.635, E=266836.208
Sekametsään taimikonhoidolla
Taimikonhoidossa suositaan tietoisesti lehtipuusekoitusta, jotta metsään kehittyy monipuolinen ja elinvoimainen puusto. Havupuiden rinnalle – kuusen kasvupaikoilla – jätetään runsaasti koivua, leppää ja muuta lehtipuustoa, mikä lisää metsän rakenteellista vaihtelua ja parantaa sen kestävyyttä.
Tällä kohteella lähtökohta harvennukseen oli hieman aukkoinen istutuskuusikko. Harvennuksen jälkeen kuvion runkoluku oli 1900 kpl/ha. Taimikko on pääosin kuusta, mutta koivusekoitus on 35 %. Mäntyä on väriksi, kuten sekametsään kuuluu. Valitettavasti koivusta osa on hieskoivua, mutta tilanne toivottavasti korjautuu aikanaan 1. harvennuksessa.
Sekapuustoisesta taimikosta kehittyy aikanaan hyvä tiaismetsä. Varsinkin metsä- eli hömötiaiskanta on pienentynyt viimeisinä vuosikymmeninä. Ennen niin yleinen hömötiainen karttaa avoimia alueita. Se talvehtii varttuneissa kuusivaltaisissa sekämetsissä. Lehtipuustolla on viihtyvyyteen merkittävä vaikutus. Kesäaikaan lehtipuiden lehdillä viihtyy valtava määrä erilaisia mittarimatoja, jotka muodostavat pääosan tiaisten ravinnosta.
Lehtipuusekoitus rikastuttaa maaperää, tarjoaa ravintoa ja elinympäristöjä monille lajeille sekä tukee taimikon tervettä kehitystä. Muutamat harmaalepät tuovat maaperään typpeä juurinystyröissä symbioosissa elävien bakteerien avustuksella. Samalla luodaan edellytykset sekapuustoiselle metsälle, joka kestää paremmin tuhoja ja sopeutuu vaihteleviin olosuhteisiin.
Nuoren metsän hoidon yhteydessä panostettiin suojatiheikköjen laatuun ja määrään. Pinta-alasta lähes 10 %, eli Metka-tuen sallima enimmäismäärä jätettiin harventamatta. Kuusitiheiköt pyrittiin jättämään ojien varteen ja esimerkiksi kookkaiden raitojen yhteyteen.
Ennen ja jälkeen
UKK — Lue lisää täsmämetsänhoidosta
Monitavoitteinen täsmämetsänhoito yhdistää ja hyödyntää eri metsänhoidon vaihtoehtoja monipuolisesti. Kaikki perinteiset metsänhoidon toimenpiteet kuuluvat täsmämetsänhoidon menetelmiin, mutta niitä pyritään hyödyntämään ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja ympäristötekijät sekä samalla vastaamaan kestävän metsätalouden vaatimuksiin.
Täsmämetsänhoidon pääasiallinen tavoite on ympäristön ja ilmaston kuormituksen minimointi. Täsmämetsänhoidolla on mahdollista varautua ilmaston lämpenemiseen ja sen mukanaan tuomiin tuhoriskeihin metsissä. Kun esimerkiksi viljeltävä puulaji valitaan aina kasvupaikan ominaisuuksien ja kosteusolosuhteiden mukaan ja metsiä kasvatetaan monipuolisen sekapuustoisina, vältytään tuhoalttiilta yhden puulajin metsiköiltä.
Metsäkeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Turun yliopiston ja ammattiopisto Livian yhteisessä hankkeessa toteutettiin malliesimerkkejä ilmaston ja ympäristön kannalta kestävästi suunnitelluista, kohdistetuista ja toteutetuista metsänhoitotoimenpiteistä.
Kyseinen hanke oli osa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta.
Hankkeen fyysisten demonstraatioiden kohdealueena toimivat Livian (noin 640 ha) ja Turun yliopiston Luonto2100-rahaston (noin 25 ha) omistuksessa olevat metsäalueet Varsinais-Suomessa.
Demonstraatiokohteet sijoittuivat Peimarin koulutuskuntayhtymän havaintometsiin ja Turun yliopiston omistamaan metsään. Demonstraatiokohteiden toimenpiteiden suunnittelussa ja valmistelussa sovellettiin sekä tutkimustietoa että eri erityisalojen tutkijoiden ja asiantuntijoiden osaamista.
Malliesimerkeissä demonstroitiin useita laajoja teemakokonaisuuksia: metsän uudistamista, taimikonhoitoa, hakkuiden toteutusta, jatkuvaa ja jaksollista kasvatusta, suometsänhoitoa, riistametsänhoitoa, luonnonhoitoa ja vesiensuojelua. Kaikkien teemojen demonstraatiokohteiden toteutusta yhdisti pyrkimys ilmastokestävyyteen ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen.